Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
262 tulosta hakusanalla Mirkka Mattheiszen
Mirkka Mattheiszenin runoteos seuraa Lokkia merenrantamaisemissa, kaupungeissa ja messupihoilla. Kun katsoo läheltä, lentävän Lokin ylväys tai makkaraa nielevän linnun koomisuus ovat pois raaputettavia pintoja. Höyhenpeitteen alta löytyy aina uusi piste, johon tarkentaa.Lokki on muistiinmerkitsijän luona, vaikkei sen aina tahtoisi olevan. Ja kun se katoaa, kaipaus on miltei mahdoton kestää.
Suomen tiedekustantajien liiton Vuoden tiedekirja 2023 -palkinnon voittaja. Ensimmäinen elämäkertateos rakastetusta ja palkitusta runoilijasta.Mirkka Rekolan elämä avaa erityisiä näkökulmia paitsi runouteen myös seksuaalivähemmistöjen asemaan ja poliittisten ääriliikkeiden historiaan sodanjälkeisessä Suomessa. Runoilija ja aforistiikan uudistaja Mirkka Elina Rekola (1931–2014) on keskeisimpiä modernistirunoilijoitamme, jonka tuotanto levittäytyy seitsemälle vuosikymmenelle. Rekolan kolme ensimmäistä teosta saivat ristiriitaisen vastaanoton, sillä ne eivät istuneet yksiselitteisesti perinteisen, modernistisen eivätkä 60-luvun poliittisen runouden käsityksiin. Sittemmin Rekolan sanataide on arvioitu ylittämättömäksi. Hän halusi tulla muistetuksi työnsä, ei elämänsä tai henkilönsä vuoksi, vaikkakin Mirkka Rekola kirjoittaa kokemuksensa läpi ja alati omasta elämästään. Mirkka Rekola – Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin I kattaa Rekolan elämän vaiheet lapsuudesta 1970-luvun loppuun saakka. Vahvaäänisesti kirjoitetussa teoksessa kuvauksensa saavat vainojen, vainoharhojen, työn ja sairauden, rakkauksien ja pettymisten, näkyjen, kohtaamisten ja nähdyksitulemisten ajat. Myöhemmin julkaistavan jatko-osan kanssa teoskokonaisuus kasvaa huikeaksi näkymäksi Rekolan elämästä ja tuotannosta.
”Mirkka Rekola -kirja on elämäkertojen aatelia.” – Suomen Kuvalehti.”Mirkka Rekolan (1931–2014) ajattelusta ammentava perinpohjainen ja syvällinen henkilökuva piirtää muodon, jonka Rekolan tuntenut tunnistaa.” – Helsingin Sanomat.Ylistetyn ja Suomen tiedekustantajien liiton Vuoden tiedekirja 2023 -palkitun elämäkerran toinen osa uppoutuu Mirkka Rekolan elämään 1970-luvulta aina runoilijan kuolemaan vuonna 2014 saakka. Se kuvaa tarkasti Rekolan rikasta sisäistä kokemusmaailmaa, jota kirjailijan runo- ja aforismituotanto sanoittaa.Rekolan 1970-luvun tuotannossa kuultaa rakkaus ”mysteerihenkilö” Maijaan, joka sitoi runoilijaa vuosikymmeniä, vaikka hän elikin sitä ennen muuta näynvaraisesti. Tämä rakkaus tuotti runoutemme merkittävimpiä teoksia, kuten kokoelman Kohtaamispaikka vuosi. Läheisempää rakkautta Rekola eli Mirjam Polkusen kanssa, ja 1980-luvun puolivälissä hänellä oli suhde kääntäjä, Seta-aktiivi Kersti Juvaan – tuohon ajanjaksoon osuvat teokset Puun syleilemällä ja Silmänkantama. Runoilijan sisäistä matkaa tukivat muun muassa kristinuskon mystiset traditiot sekä asuminen ikonikonservaattori Helena Nikkasen talossa Heinävedellä. Äidin vanhuus ja kuolema, Mirjamin muistisairaus sekä oma vanheneminen tuovat sävynsä Rekolan myöhäistuotantoon.Julkista esiintymistä vältellyt runoilija astui 1990-luvulla yleisön eteen ja yllättyi, että häntä oli kaivattu. Rekola iloitsi runoutensa käännöksistä, palkinnoista ja tutkimuksista, mutta koki loppuun saakka, ettei hänen tuotantoaan vielä täysin ymmärretty. Hän kirjoittimaailmanlopun jälkeistä runoutta, jossa minä ja sinä, aika ja paikka yhtyivät kaltaisuudessa.Jonimatti Joutsijärvi on yksi sukupolvensa lahjakkaimmista ja omaperäisimmistä runoilijoista ja kriitikoista. Joutsijärven esseeteos Ei mikään itsessään (2010) edusti ilmestyessään uutta kokemuksellista ajattelua, jota Rekola oli odottanut kirjallisuuteemme vuosikymmeniä.
Neljäsluokkalainen Mirkka pitää merestä yli kaiken ja haluaisi oman veneen, mutta äiti ei hyväksy suunnitelmaa. Äidin mielestä Mirkan pitäisi keksiä jokin oikea ja hyödyllinen harrastus. Muutenkin Mirkasta tuntuu, että äidin kanssa pitää olla jatkuvasti varuillaan. Onneksi Mirkalla on paras ystävä Peksi ja Peksin rumpuja soittava ja kukallisia kahvikuppeja rakastava isoisä, joka osaa tarjota kaakaota juuri oikeissa kohdissa. Satu Heinola (s.1987) on helsinkiläinen psykologi. Hän on opiskellut luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Heinolan esikoisteos Mirkka ja meri kertoo unelmien tärkeydestä ja oikein nähdyksi tulemisen merkityksestä.Kirjassa on Mira Malliuksen hauska mustavalkoinen kuvitus.
Miten pitää lastensa isä elossa, jos hän ei halua itse elää? Tutustu tästä lukunäytteeseen Koskettava taistelutarina elämästä mielenterveysongelmista kärsivän itsetuhoisen puolison rinnalla ja mahdottomalta tuntuvasta pyrkimyksestä saada elää tavallista elämää.Naimisiin mennessään Mirkka Torikka oli onnellinen saatuaan tiilitalon, lapsia, koiran ja kesämökin. Muutaman vuoden kuluttua hääkelloista puoliso Aki alkoi saada itsetuhoisia ajatuksia. Mirkan tehtäväksi jäi pitää lapsiperheen arki kasassa ja lastensa isä hengissä. Se vaati jatkuvaa ylivireystilaa, nukkumista eteisen lattialla ovikellona sekä välillä epätoivoista taistelua hoidon saamiseksi. Vielä kun kodista paljastui vakava kosteusongelma, kaikki tämä piti tehdä mittavan homeremontin keskellä. Kun Aki lopulta onnistui kuolemaan, Mirkka päätti, ettei koko perheen elämä voi loppua siihen eikä hänen ongelmistaan tarvitse puhua kuiskaten.Kirja nostaa esiin yhteiskuntamme tabuja mielensairauksista itsemurhaan ja homeongelmista talousahdinkoon ja kertoo rohkealla ja inhimillisellä tavalla asioista, joihin liittyy usein häpeää, vihaa ja syyllisyyttä.Mirkka Torikka on toimittaja ja päihdekasvatustyön asiantuntija. Torikka tunnetaan myös blogistina ja sosiaalisen median sisällöntuottajana.
Modernin runouden legendan esikoisteos.Syöttinä veteen / kuvasi eteen / valuu hopea / polttava, nopea.Näetkö ne kaksi / tulista kalaa. / Silmäsi syttyvät. / Vedessä palaa.Suomalaisen modernismin klassikko Mirkka Rekola (1931–2014) aloitti uransa vain 23-vuotiaana vuonna 1954 runokokoelmalla Vedessä palaa. Taidokkaat mitalliset runot ammentavat luontokuvista ja mystiikasta, ne ovat samaan aikaan dramaattisia ja raikkaita. Runot elävät yhä, ja monia niistä on sävelletty.Mirkka Rekola (1931–2014) oli filosofi ja runoilija, ajattelija ja näkijä. Hänen runoudellaan ja karismallaan on ollut väkevä vaikutus nuorempiin kirjailijapolviin. Rekolan kuvakielelle on ominaista yhtäaikainen tarkkuus ja avoimuus. Hänen runonsa ovat lyriikkamme avarimpia kohtaamispaikkoja.
"Vaikeinta on uskoa silmiään."Muistikirjan merkinnät tiivistyvät aforismeiksi, etenevät mietteinä ja läikähtävät runoksi. Kirjan lehdiltä piirtyy tekijän muotokuva vuosien varrelta: lauseet, runoilija ja maailma ovat yhtä, yksilön katsomukset ja kokemus välittyvät terävästi ajatuksen prisman lävitse.Mirkka Rekolan viides teos ja ensimmäinen aforismikokoelma, vuonna 1969 ilmestynyt Muistikirja, on modernin suomalaisen aforismin suunnannäyttäjä. Rekolan elämänfilosofiaa heijastavalle tekstille on ominaista syvä monimerkityksisyys, josta lukija saa yhä uusia oivalluksia.Mirkka Rekola (1931–2014) oli filosofi ja runoilija, ajattelija ja näkijä. Hänen runoudellaan, aforistiikallaan ja karismallaan on ollut väkevä vaikutus nuorempiin kirjailijapolviin.
Heittäydy musiikin maailmaan!Uusi tietokirja tutustuttaa lukijansa monipuolisesti musiikkiin: duurista molliin, sykkeestä soittimiin ja räpistä sinfoniaorkesteriin. Entä millaista musiikkia kuullaan jalkapallo-otteluissa? Kiitelty Tietopalat-sarja tarjoaa kiinnostavaa tietoa aiheesta kuin aiheesta.Musiikkia soi kaikkialla ympärillämme ja kaikissa kulttuureissa, monenmoisin eri tavoin ja soittimin. Tiedätkö, miten kauan maailman pisin kappale soi? Entä mistä kaikesta soittimia voidaan rakentaa? Koululaisille suunnatuissa Tietopalat-kirjoissa on sopivasti tekstiä ja runsas värikuvitus. Sarja tarjoaa luettavaa monenmoisista eri aiheista kaikille lukemaan opetteleville tiedonnälkäisille.Runoilija Mirkka Auvinen on musiikki- ja kasvatusalan ammattilainen. Hän työskentelee kirjastonhoitajana lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä sanataiteen parissa.Sini Nihtilä on kuvittaja ja graafikko, joka innostuu mielikuvitusta kutkuttavista tarinoista ja niiden hauskoista yksityiskohdista.
Mervi odotti esikoistaan, kun äitiysneuvolan tarkastuksessa hänen verestään löytyi hi-viruksen vasta-aineita. Sairaus oli jo pitkällä, ja Mervi oli kuolemassa aidsiin. Se oli täydellinen sokki.Hiviin liittyy edelleen epätietoisuutta ja häpeää, jota ei pitäisi olla. Positiivinen on rohkea tarina hämeenlinnalaisen äidin ja hi-viruksen kohtaamisesta sekä taistelusta leimaavia asenteita vastaan.
Lämminhenkisessä kirjassa kuvataan muuttuneen perhetilanteen herättämiä tunteita ja pelkoja sekä niistä selviytymistä. Kirja antaa myös vanhemmille välineitä tukea lasta.
Kustaa II Aadolf oli Ruotsin ja Suomen legendaarisin kuningas, myyttinen "Pohjolan Leijona", jonka johtamat sotajoukot hakkapeliittoineen levittivät kauhua 30-vuotisessa sodassa. Kustaa Aadolf ja hänen nerokas kanslerinsa Axel Oxenstierna tekivät köyhästä ja harvaan asutusta Ruotsista tehokkaan valtion, joka pystyi rahoittamaan loputtomat sotansa. Uudistukset luotiin sotaa varten, mutta niistä tuli pohjoismaisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion perusta. Myös Suomessa Kustaa II Aadolfin aika oli käännekohta: Suomi oli 1600-luvun alussa nuijasodasta toipuva, sekasortoinen maankolkka, joka 1590-luvun sisällissodassa oli lähestulkoon repeytynyt irti Ruotsista. Kustaa Aadolfin aikana itsenäisten ja väkivaltaisten mahtimiesten maa taltutettiin ja valjastettiin osaksi suurvaltaa. Suomen tehtäväksi tuli tuottaa verovaroja ja sotilaita Ruotsin tarpeisiin.
Runokokoelma Kuplassa on neljän lapsen äidin kuvaus arjesta, perheestä ja ääritunteista onnesta uupumukseen. Kaiken hulinan keskellä on kuplahetkiä, jolloin elämää, lähimmäisiä ja itseä voi katsella uudesta näkökulmasta. Rakkaus, armo ja toivo eivät koskaan katoa.
Pupun turkki muuttuu kauniin valkoiseksi. Se hohtaa upeasti synkässä syysmetsässä. Oi, sitä kelpaa ihailla. Mutta kauneudella on varjopuolensa: nälkäinen kettu ja valpas pöllö hoksaavat hänet helposti piiloista, jotka ovat tähän asti tuntuneet turvallisilta. Uutta piiloa etsiessään Pupu eksyy pimeään korpeen. Jostain kuuluu outoa ääntä. Metsään on saapunut sinikolttuisia vieraita kastelukannuineen, ja pian Pupun maailma mullistuu.
Mitä kaikkea voikaan oivaltaa, kun tunteita pääsee kokemaan? Lapsen voi tutustuttaa tunteiden maailmaan erilaisilla kehollisilla ja elämyksellisillä tavoilla. Kehotunteisiin tutustumalla lapsi oppii, miten hänen kehonsa reagoi erilaisiin tunnetiloihin. Taide avaa polkuja elämyksellisyydelle ja tunteiden ilmaisulle.Tunnelinnun runot luovat pohjan, jonka avulla voi rakentaa kokemuksellisia tunnekasvatuksen toimintatuokioita. Tuokioita voi toteuttaa muun muassa kädentaitoihin, musiikkiin sekä tanssiin ja liikkeeseen liittyvien tehtävien avulla. Ne vahvistavat lapsen kykyä tunnistaa ja nimetä tunteita. Kirja sisältää runsaasti erilaisia taidelähtöisiä tehtäviä selkeine toteuttamisohjeineen. Niiden avulla lasten tunnekasvatusta voi rikastuttaa niin, että lapsi pääsee kokemaan, tutkimaan ja oivaltamaan itse. Teos sopii varhaiskasvatukseen, alkuopetukseen ja koteihin.Mirkka Auvinen on suurperheen äiti, musiikkipedagogi, runoilija ja kasvatustieteen maisteri. Lisäksi hän on opiskellut tanssipedagogiikkaa ja psykologiaa. Hän on kiinnostunut taiteen vaikutuksesta yksilön kasvuun ja hyvinvointiin.Kuvittaja-graafikko Susanna Sinivirran töissä luonto on keskeinen elementti. Sinivirran kuvista välittyy toivo, ilo ja lämpö, jotka ovat hänelle tärkeitä arvoja.
Mistä kaikkialta löytyy pöriseviä sanoja? Millaisia kutkuttavia juonenkäänteitä voi sujauttaa tarinaan? Millaisia kirjoja on menninkäisten kirjastossa? Arkiset asiat alkavat näyttää erilaisilta, kun laittaa Rapina-apinan mielimyssyn päähän ja astuu sanataiteen maailmaan. Sanataiteella voidaan luoda pohjaa kielitajun, sanavaraston ja lukutaidon ja -innon kehittymiselle. Lukuhetkiin yhdistetty sanataide vahvistaa lapsen osallisuutta ja innostaa häntä ilmaisemaan itseään omien tekstien ja tarinoiden avulla. Rapina-apina koostuu samaistuttavista arjen tarinoista ja kuhunkin tarinaan liittyvistä sanataideharjoituksista, joissa leikitään ja taiteillaan sanojen lisäksi musiikin, kuvallisen ilmaisun ja liikkeen avulla. Teos sopii varhaiskasvatukseen, esi- ja alkuopetukseen sekä koteihin. Harjoitukset eivät vaadi lapselta kirjoitus- tai lukutaitoa, sillä aikuinen toimii tarvittaessa kirjurina.Mirkka Auvinen on runoilija, musiikki- ja kasvatusalan ammattilainen ja suurperheen äiti. Hän työskentelee kirjastonhoitajana lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä sanataiteen parissa. Hän on kiinnostunut taiteen vaikutuksesta yksilön kasvuun ja hyvinvointiin.Kuvittaja-kuvataiteilijaSusanna Sinivirrantöissä luonto on keskeinen elementti.Kerroksellisuus ja leikkisyys kuvaavat hyvin hänen tapaansa luoda kuvaa. Toivo, valo ja lämpö ovat hänelletärkeitä arvoja.
Ruumiin löysivät kartanon työmiehet. He olivat aloittelemassa muuraustöitä ja tarvitsivat vettä laastin sekoittamiseen. Palaneen talon raunioiden lähellä ryteikössä oli vanha kaivo, joka oli tukittu isoilla kivillä. Sköldvikin kartanon isäntä Nils Rosenschmidt ei ollutkaan lähtenyt matkalle.Rosenschmidtin eli Smittenin surma oli oman aikansa kuohuttavin suomalainen murhajuttu. Se teki syrjäisestä porvoolaisesta kartanosta hetkeksi kaikkia kiinnostavan puheenaiheen, jolle jopa Ruotsin kuninkaan oli uhrattava aikaansa. Kun mysteeri painui historian hämärään, kaivoon kätketty kartanonisäntä jatkoi elämäänsä kauhujuttuina, lehtiartikkeleina ja historiallisten tutkimusten aineistona.Miksi Nils Rosenschmidt murhattiin ja miksi hän makasi seitsemän vuotta omassa pihakaivossaan? Mirkka Lappalaisen historiallinen true crime -murhamysteeri avaa näkymän menneisyyteen täynnä väkivaltaa ja juonitteluja, rikkautta ja köyhyyttä, ystävyyttä ja pelkoa. Se on myös yhteiskunnan liepeillä eläjien ja syrjäytyneiden historiaa. Se on oikeussalidraama, jossa kukaan ei saa oikeutta. Tuomion julistaminen jää historiantutkijan ja lukijan tehtäväksi.
Mirkka Auvisen kolmas runokokoelma, Ruuhkaisia napanuoria, on tarinallinen teos, jossa kietoutuvat yhteen ruuhkavuosien haasteet, vanhemmuuden olemus ja sukupolvien ketjuissa kulkeva perintö. Miten löytää itsensä kokoinen lokonen erilaisten odotusten, vaatimusten ja mallien viidakossa? Miten tulla sinuiksi oman tarinansa kanssa? Kokoelmassa on läsnä vertaistuki-ulottuvuus ruuhkavuosissa eläville, mutta myös syvempi taso, jossa pohditaan sukupolvien kerrostumia ja peilauspintoja.Kokoelman runominä on fiktiivinen hahmo ja hänen ympärilleen luotu maailma sekä ihmissuhteet ovat mielikuvituksen tuotetta. Todellisuus on mielikuvituksen ruokaa, joten runoista on löydettävissä tarttumapintaa kirjailijan omaan elämään. Kokoelma ei kuitenkaan ole omaelämäkerrallinen teos. "Meidän on kaikkien puhuttava viittä kieltä. Ne ovat hymy, kyyneleet, kosketus, rukous ja rakkaus." - Inkeri Simola-Isaksson -
Om världens bildnatur | Härifrån och hit
Mirkka Rekola; Henrika Ringbom
Ellips
2024
lehtivihko, moniste
Vad får en att om och om igen återvända till det redan en gång lästa? Att på nytt vilja gå genom orden, det ena efter det andra, uppmärksam på den verkan de har på en? Eller att hungrigt fara med blicken över texten, övertygad om att det välbekanta gömmer en hemlighet, något oupptäckt men livsnödvändigt, det är bråttom nu, här finns någonting som ännu inte visat sig! Mirkka Rekolas essä ”Maailman kuvaluonteesta” - ”Om världens bildnatur” har varit en sådan text för mig. Jag läste den för första gången för mer än tio år sedan, och översatte den också genast, för att förstå den bättre. Efter det har jag då och då återvänt till den. Rekola sätter ord på erfarenheter som också jag haft, och inte av någon annan sett beskrivas på ett lika ögonöppnande sätt. Insikterna kom till mig först i snabba glimtar och fick småningom fäste. Med tiden har de förändrat och tillfört nyanser till min upplevelse av att se på, och finnas i världen.Henrika Ringbom har länge låtit sig inspireras av den finska poeten Mirkka Rekola (1931-2014). I Härifrån och hit reflekterar hon kring Rekolas författarskap, med utgångspunkt i essän Om världens bildnatur, som återges i Ringboms svenska tolkning.MIRKKA REKOLA, född 26 juni 1931 i Tammerfors, död 5 februari 2014 i Helsingfors, finländsk poet, aforistiker och essäist. Essän ”Om världens bildnatur” hölls 2002 som föredrag på filmfestivalen DocPoint i Helsingfors och publicerades 2007 i essäsamlingen Esittävästä todellisuudesta, ”Om den föreställande verkligheten”.HENRIKA RINGBOM, född 1962, författare bosatt i Helsingfors och Korpo. Skriver essäer och dikter. Har gett ut ett tiotal verk, senast essäboken av ljuset för ljuset (Förlaget M, 2022). En gynnsam plats för hjärtat, en volym med hennes tolkningar av Mirkka Rekola poesi, publicerades 2011 på Ellerströms förlag. Hon medverkar i Poesin. En debattbok som utkom 2014 på Ellips förlag.
"Voiko nuoruuden reputtaa?"Mirkka Auvisen tarinallisessa runokokoelmassa vakavasti sairastunut Chibu pohtii elämää ja yrittää sopeutua yhteiseloon supikoiran kanssa. Ikätovereiden maailmasta terveisiä tuo posteljooni ja Chibun ensirakkaus. Kokoelma on oodi toivolle, ystävyydelle ja musiikille.Mirkka Auvinen on runoilija, musiikki- ja kasvatusalan ammattilainen. Hän työskentelee kirjastonhoitajana lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä sanataiteen parissa. Auviselta on aikaisemmin ilmestynyt kolme aikuisille suunnattua runokokoelmaa ja yksi lastenrunokirja.